Ennätykset paukkuu... osa 1

Nanoteknologiaa

Olen jo hetken miettinyt perinteisen suksien hankintaa. Pari talvea on tullut hiihdettyä pelkästään luistelusuksin, mutta normaalia peruskestävyys (pk) -treeniä on ollut hankala tehdä koska sykkeet hyppii lähes aina katossa. Mikäli sykkeet haluaisi pitää matalana, pitäisi aina olla melko tasainen latuprofiili että homma pelittää. Perinteisellä ei ole niin väliä missä menee, sykettä on jokseenkin helpompi kontrolloida. Tämä on siis ollut pääideana perinteisen suksien hankintaan.

Silmiini sattui eilen Prisman mainos, jossa markkinoitiin suomalaisia nanogrip-pitopohjasuksia + siteitä + monoja hintaan 199,-. Ei paha, varsinkin kun salatieteeltä vaikuttava suksien pitovoitelu ei ole ikinä ollut suurimpia kiinnostuksen kohteitani. Lähdin katsastamaan tilanteen ja kaupathan sieltä sitten tuli. En tosin tarttunut ihan halvimpaan syöttiin, tuossa 199,- tarjouksessa oli mukana jotkut Alpine -merkkiset monot. Meni vaihtoon ja Onewayt tilalle. Tämä poika ei mitään turkkilaisia Albiinoja jalkaan pane.

Päätin käydä kotona syömässä ja sen jälkeen lähteä räjäyttämään nelisen vuotta vanhat perinteisen rataennätykset uusiksi Suolijärven purulle. Noilla suksilla ja monoillahan se ei ole homma eikä mikään. Luin netistä että pitopohjasuksien paras toiminta-alue on +2...-2 astetta, ja keli oli nollassa eli tämäkin väite tuki ennätysten rikkomista. Kuinkas sitten kävikään?

Nanoa pääsiäisenä?

Saatuani sukset jalkaan, ekat viisi potkua näyttivät miten homma tänään menee. Meinasin kaatua ekalla potkulla naamalleni, ja neljän seuraavan töksäytyksen jälkeen pysähdyin miettimään: jos nyt kävelen takaisin autolleni, niin kuinka nopeasti saan haettua kotoa luistelusukset alle? Hetkellisen miettimisen jälkeen päädyin kiertämään 4,5km mittaisen lenkin kertaalleen ympäri, josko vaikka luisto paranisi pikku hiljaa. Tämä poika ei nimittäin kahteen kertaan ladulle lähde.

Täytyy myöntää, että kyllä hiihtäminen oli erityisen lähellä sitä kuuluisaa "täi tervassa" -vertausta. Luistoa oli käytännössä nolla ja pitoa sitäkin enemmän. Jyrkätkin ylämäet pystyi hiihtämään latu-uraa perille ja alamäissä piti lykkiä vauhtia tasatyönnöillä. Ne olivatkin ainoita paikkoja jossa tasapönkkää pääsi menemään. Lenkin loppua kohti luisto parani ehkäpä himpun verran, mutta silti kokemus oli melko jäätävä. Menen tuon 5km kävellenkin lujempaa, joten 144 sykkeillä noin hidas taivaltaminen sukset jalassa on uusi ennätykseni! Ohessa trackerin data lenkistä.

http://www.sports-tracker.com/#/workout/squirrel/c06vnqs0ovr3mh1r

p.s. Olisi halvalla myynnissä vähän käytetyt pitopohjasukset.

p.p.s. Sunnuntaille on luvattu -5 pakkasta, kokeillaan luistoa vielä tuolla kelillä ennen kaupantekoa.